elavaanelamaan

Hiljalleen Aurino tulee esiin piilostaan. Jääkin on jo karissut maantieltä pois, kuumien autonkumien alta. Kylmä on silti kuin Siberiassa eikä nurmea vielä näy. Sitä odotellessa päätin kirjoittaa ajatuksiani tänne, kun ne tuppaavat muuten tursuilemaan yli päästäni,. Eikä sinne mahdu mitään uutta jollei joskus sieltä jotain ota pois. Tässä tämä sitten on: Analyysia ja pohdiskelua elämästä, omastanikin. 🙂